[ivcs]
Type: article
Parent page: Suomen evankelisluterilainen kirkko
[/ivcs]
Suomen evankelisluterilainen kirkko on maan valtauskontoa kristinuskoa edustava suurin uskonnollinen yhdistys. Sen jäseneksi kuuluu lähes 70 % maan kansalaisista. Suomen evankelisluterilaisen kirkon hallinto säädetään kirkkolaissa. Suomen evankelisluterilainen kirkko on luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkko. Jäsenkirkot tunnustavat keskenään ehtoollisyhteyden ja pappisviran. Tämän lisäksi evankelisluterilainen kirkko osalistuu aktiivisesti kirkkojen ekumeeniseen eli yleiskirkolliseen liikkeeseen. Ekumeeninen liike etsii kirkkojen välistä yhteyttä. Paikallisesti Suomen evankelisluterilainen on myös Suomen ekumeenisen neuvoston jäsenkirkko. Esittelemme seuraavaksi Suomen evankelisluterilaista kirkkoa ja sen hallintoa.
Piispa
Suomen evankelisluterilainen kirkko on piispallinen kirkko. Tämä tarkoittaa sitä, että kirkolla toimii ylimpänä opettajana piispa. Piispa valvoo seurakuntien ja pappien toimintaa. Piispan apuna toimii tuomiokapituliksi kutsuttu toimielin. Tuomiokapitulin jäseniä ovat piispan lisäksi tuomiorovasti, hiippakuntavaltuuston valitsema maallikkojäsen, kaksi vaaleilla valittua pappisasessoria, hiippakunnan viranhaltijoina lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani. Piispa suorittaa kirkolliset vihkimistoimitukset, kuten pappisvihkimyksen. Lisäksi hänellä on oikeus käyttää seurakuntaan ja pappeihin tuomio- ja kurinpitovaltaa. Piispa ja tuomiokapituli päättävät yhdessä papeiksi vihittävät henkilöt.
Seurakunnat
Paikallisesti Suomen evankelisluterilaisen kirkon toiminta on järjestetty seurakunnissa. Seurakuntaelämää johtaa kirkkoherrana toimiva pappi. Kaikki seurakunnat kuuluvat laajempaan hiippakuntaan. Seurakunnissa päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, joka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Kirkkovaltuusto pystyy tekemään päätöksiä paikallisesti tehtävistä toimenpiteistä. Esimerkiksi Yle uutisoi Joensuun evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuuston päättääneen uuden kirkon rakentamisesta Joensuun Kiihtelysvaaraan. Samaan seurakuntayhtymään kuuluvilla seurakunnilla on yhteinen talous. Jokaisen seurakunnan työtä johtaa puolestaan kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto, joka valitaan aina kahden vuoden toimikaudeksi. Kirkkoherrana toimiva pappi on kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Kirkon hallinto on suunniteltu niin, että seurakunnat pystyvät toimimaan itsenäisesti. Erityisesti talouteen liittyvät kysymykset ja päätökset on jätetty seurakunnille.
Keskushallinto
Kolmas hallinnollinen yksikkö Suomen evankelisluterilaisella seurakunnalla on puolestaan kirkolliskokous. Kirkolliskokous on muodostettu kirkon edustajista. Edustajiin kuuluvat 64 maallikkoa, 32 pappia ja piispat. Kirkolliskokouksessa säädetään kirkkolaista, hyväksytään kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys. Jotta kirkkolaki ja kirkkojärjestys tulevat voimaan, on vähintään 3/4 edustajista hyväksyttävä esitys. Tämän lisäksi Suomen eduskunnan tulee hyväksyä se. Kirkolliskokouksessa hyväksytään kaikki kirkolliset kirjat, joita ovat muun muassa virsikirjat ja messujen sekä muiden pyhien toimitusten käsikirjat.