Miten uskonnot suhtautuvat nettikasinoihin?

Erilaiset uskonnot omaavat kukin hieman erilaisen suhtautumisen nettikasinoihin. Pääasiassa rahapelaamista pidetään paheena eikä sitä suositella käytännössä minkään suurimman uskontokunnan toimesta kenellekään. Joissakin uskonnoissa kielto on jyrkkä, mutta suurimmassa osassa tulkinta on lievempi ja uhkapelaamista pidetään haitallisena ilmiönä, jota uskovaisen ihmisen ei tulisi harrastaa.

Kristinuskon kanta nettipeleihin

Kristittyjen osalta suhtautuminen uhkapeleihin ei ole täysin selvä. Erilaiset arpapelit mainitaan raamatussa useaan otteeseen ja niitä toisinaan pelataan vanhan testamenttien tekstien mukaan. Uudessa testamentissa puolestaan Jeesus kertoo seuraajilleen ahneuden vaaroista ja suosittelee välttämään maallisen vaurauden tavoittelua henkisen vaurauden kustannuksella. Tämä on kristittyjen piirissä tulkittu usein kieltona uhkapelejä kohtaan. Aivan yksiselitteinen tämä kielto ei kuitenkaan ole. Usein esimerkiksi hyväntekeväisyyden varjolla kristityt järjestävät arpajaisia ja muita rahakilpailuja, joiden tuotot menevät hyvään tarkoitukseen. Kristitty voi tutkia mitä mahdollisuuksia erilaiset nettikasinot tarjoavat hyvän tekemiseen kanssaihmisille. Monilla nettikasinoilla voi myös pelata erilaisia arpapelejä, jotka näyttävät olevan kristityille jossain määrin sallittuja pelejä.

Hindujen ja buddhalaisten suhtautumien kasinopeleihin

Hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat uskontoina lähellä toisiaan. Samoin on niiden suhtautuminen kasinopelaamiseen. Hindulaisille tärkeintä on hyveellinen elämä, joka mahdollistaa uudelleensyntymisen paremmissa olosuhteissa. Niin sanotut kovan linjan hindulaiset kieltävät tämän vuoksi viihteellisen uhkapelaamisen täysin. Vähintäänkin rahapelejä pidetään hindujen keskuudessa paheina, joita tulee välttää.

Buddhalaiset noudattavat uskonnon perustajan eli Buddhan opetuksia. Buddha opetti seuraajilleen uhkapelin tarkoittavan polkua kärsimykseen, joten ei ole yllättävää että buddhalaista uskontoa harjoittavien keskuudessa uhkapelaamista ei hyväksytä. Kielto perustuu valaistuneen Buddhan tulkintoihin ja opetuksiin eikä varsinaisesti jumalan antamiin käskyihin. Buddhan opetukset määrittävät tarkkaan uhkapelaamisen aiheuttavan niin ihmisten kuin yhteiskuntien kärsimystä ja kärsimyksen vähentäminen on Buddhalaisuuden keskeinen tavoite.

Juutalaisten näkemys uhkapelaamisesta

Juutalaisilla on usean vuosisadan kehityksen tuloksena syntynyt yhteisöllinen tapa määritellä uskontoa noudattavien moraalisääntöjä ja eettisesti sopivia elämänvalintoja. Käytännössä näitä sääntöjä laativat Rabbit eli juutalaisen uskonnon johtajat. Johtajien keskuudessa akateemisesti ansioituneet uskontutkijat esittivät näkemyksiään moraalista ja eettisistä valinnoista juutalaisen elämän aikana kirjaten ne Talmud-nimiseen tekstikokoelmaan. Tekstit kertovat, että uhkapelaamisesta muodostuu taloudellinen riski ja pahimmillaan se aiheuttaa riippuvuutta.

Uhkapelissä häviäjä ei saa häviönsä vastineeksi mitään konkreettista. Tämän vuoksi juutalaiset äärimmillään tulkitsevat uhkapeleissä voittamisen varastamiseksi. Vaurastumista pelaamalla pidetään myös vääryytenä eikä nettipeleistä koeta olevan arvoa yhteisölle. Tätä vanhoillisten juutalaisten tulkintaa pelien yhteisöllisestä arvottomuudesta pidetään usein liian jyrkkänä sillä uutissivut, kuten casino uutiset kertovat säännöllisesti verkkopelien yhteiskunnallisista vaikutuksista. Kevyempi tulkinta on myös valloillaan Israelissa, jossa on sallittua osallistua lottoarvontaan ja tehdä urheiluvedonlyöntejä.

Islam tuomitsee uhkapelit

Islamin uskonoppien tulkinta rahapelaamisesta on yksiselitteisen selkeä. Pelaaminen on uskovaisilta kielletty. Mikäli uskovainen jää kiinni pelaamisesta, seuraa tätä mahdollisesti Islamilaisten lakien mukainen rangaistus. Islamin tärkeimmän profeetan Muhammadin kerrotaan olleen jyrkästi kaikkia rahapelejä vastaan, oli kyse sitten korttipeleistä, arvoista tai vedonlyönnistä.

Rahapelaamisen sallivia uskontoja

Uskonnot eivät yleisesti ottaen näe pelaamisessa positiivisia puolia. Viihdearvo tai mahdollisuus vaurastumiseen uhkapelin tai vedonlyönnin avulla eivät käännä uskonjohtajien kielteisiä näkemyksiä uhkapelaamisesta. Poikkeuksia tähän kuitenkin löytyy maailmalta. Joissain yhteisöissä uhkapelaaminen on toiminut osana uskonnollisia tapoja. Intiaanikulttuureissa uhkapelaaminen on ollut osa arkea ja jumalien palvontaa. Hyvin peleissä pärjännyttä pidetään hengellisesti ylivoimaisena, sillä uskonto ja pelaaminen ovat läheisessä suhteessa toisiinsa. Ja kuten aiemmin mainittiin, kristinuskon Vanhassa Testamentissä Jumalaa lähestyttiin arpapelin kautta ihmisten yrittäessä saada selville Jumalan toiveita. Nykyäänkin protestanttien keskuudessa saatetaan toisinaan avoimesti hyväksyä rahapelejä silloin, kun osa tuotoista käytetään yhteiseen hyvään.

Kokonaisuudessaan uskontojen keskuudessa uhkapelaamisen tuomitsevat edustavat huomattavasti suurempaa osapuolta. Erityisesti yhtä jumalaa palvovat uskonnot ovat kautta aikain pitäneet viihteellistä rahapelaamista sopimattomana nostaen ihmistä paljon huonoja puolia esille. Pelaaminen on tällöin vastin hyvän perhe-elämän, yhteiskunnan ja Jumalan kunnioittamista vastaan. Uskonnoissa kiellolla on haluttu turvat yhteiskunnan rauhaa ja perheiden oikeutta onneen ilman uhkapelaamisen varjopuolia.

Toisaalta yhden Jumalan palvontaan perustuvissa uskonnoissa on suhtauduttu kielteisesti sattumanvaraisen vaurastumisen mahdollistavaan uhkapeliin. Ihmisen elämää tulee ohjata pyhien tekstien ohjenuorat eikä yhtäkkinen jättipotti uhkapelissä saa tehdä äkkinäisiä muutoksia ihmisen elämään.  Vain jumalalla katsotaan olevan oikeus sattumanvaraisiin asioihin. Ihmisten tulisi keskittyä toimimaan ahkerina seurakunnan jäseninä ja palvoa vain yhtä oikeaa jumalaa eikä maallista rahaa tule pitää himoinnan kohteena.

Rehellinen työnteko nousee monissa uskonnoissa keskeiseen rooliin. Tähän ei millään tavalla sopi ajatus uhkapelaamisesta rehellisenä työnä. Oma elanto tulee hankkia pitkällä ja määrätietoisella raatamisella eikä tästä pidä pyrkiä pois rahapelaamisen avulla. Näin ollen myös kasinopelaamisen hyvä puoli, hyvällä onnella vaurastuminen on tehty synniksi, mikä johtaa ihmisen pois jumalan viitoittamalta polulta.

Voiko sitten pelaamisella auttaa lähimmäistä ja tehdä hyvää?

Suomessa otsikon mukaiseen kysymykseen on helppo vastata kyllä. Valtion pelimonopoliyhtiö antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta näin tekevät myös lukuisat kansainväliset rahapeliyhtiöt. Yhtiöt tukevat hyväntekeväisyystempauksia ja rahoittavat ongelmapelaajien avuksi perustettuja riippumattomia järjestöjä. Sekä Suomen valtio että yksityiset kasinopelioperaattorit tekevät toiminnallaan voittoa, mutta pyrkivät minimoimaan uhkapelaamisen haittapuolia. Ongelmapelaajat eivät koskaan ole kenenkään edun mukaisia.

Suomen Kirkolla ei suoraa jyrkkää kantaa rahapeleihin ole. Suomen evankelisluterilainen kirkko ei sijoita varallisuuttaan yhtiöihin, joilla on jotain tekemistä ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kanssa, mutta muutoin erityisiä kieltoja rahapelaamiselle ei ole annettu. Lottoamista ja rahapelaamista voidaan pitää myös lähimmäisen auttamisena rahan kanavoituessa hyväntekeväisyyteen, eikä jyrkkää kieltoa siten ole voitu perustella. Toki suomalainen kirkko pyrkii ensisijaisesti kannustamaan seurakuntalaisia ja kaikkia muitakin kansalaisia keskittymään työn tekemiseen ja perheestä huolehtimiseen ja jättämään näitä häiritsevät aktiviteetit pois elämästä. Pelaaminen ei toki tarkoita muiden elämänosa-alueiden automaattista kärsimistä, joten viihteestä nauttiminen on sallittua, kunhan siitä ei muodostu itselleen tai läheisilleen ongelmaa.