[ivcs]
Type: article
Parent page: Kristittynä Suomessa ja kristinuskon opiskelu
[/ivcs]
Suomessa valtaosa kansalaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon ja on näin ollen kristitty. Minkälaista Suomessa on sitten olla kristittynä ja kuinka kirkko vaikuttaa jäsenensä elämään? Esimerkiksi Seinäjoen Sanomat ovat julkaisseet kirjoituksen uskontohäpeästä. Julkaisun kirjoittajan mukaan monet pelkäävät uskonnolliseksi ihmiseksi leimautumista tai häpeävät omaa uskontoaan. Suomessa on kuitenkin perustuslain mukaan kaikilla uskonnon vapaus. Tämä koskee niin kristittyjä kuin muidenkin uskontokuntien edustajia. Esittelemme seuraavaksi kristinuskon, Suomen evankelisluterilaisen kirkon, merkitystä eri elämänvaiheissa.
Kristinusko eri elämänvaiheissa
Kirkon rooli Suomessa korostuu erityisesti erilaisissa siirtymävaihessa elinkaaren aikana. Lapsen syntymä on lapselle ensimmäinen kosketus kirkkoon. Lapsi kastetaan ja hän liittyy seurakunnan jäseneksi. Kaste tapahtuu useimmiten joko kirkossa, seurakunnan tiloissa tai lapsen kotona. Kasteen suorittaa pappi. Vatsasyntyneelle tästä ei muistoja jää, mutta vanhemmille, kummeille ja muille tilaisuuksiin osallistuneille juhla on merkittävä kirkollinen tilaisuus.
Kasteen jälkeen monen nuoren elämässä kirkko näkyy vapaa-ajalla harrastustoiminnassa. Kirkko järjestää leikkikerhoja, musiikkikouluja ja on monilla paikkakunnilla mukana Partio toiminnassa. Viikoittain pääsee myös mukaan jumalanpalveluksiin. Seuraava merkittävä siirtymä monelle nuorelle on rippikoulu ja konfirmaatio. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista ja merkitsee Jumalan uskon vahvistamista. Konfirmaatio tapahtuu osana jumalanpalvelusta ja siinä nuori saa oikeuden esimerkiksi toimia kummina ja osallistua ehtoolliseen itsenäisesti. Konfirmaation jälkeen seuraava siirtymä elämässä on useimmiten avioliitto.
Avioliittoon vihkiminen on pariskuntaa koskeva kirkkollinen rituaali, jossa avioliitolle pyydetään siunausta. Kirkollisen vihkimisen saa toimittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Vihittävien henkilöiden tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Monille aikuisille, jotka eivät osallistu seurakunnan toimintaan tai käy kirkossa, avioliittoon vihkiminen on ensimmäinen uskonnollinen rituaali rippikoulun jälkeen.
Edellisten, iloisempien juhlien, lisäksi kirkko on mukana kun perheenjäsen tai läheinen kuolee. Kaikilla evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvilla on oikeus tulla haudatuksi oman seurakuntansa ylläpitämälle hautausmaalle. Useimmilta hautausmailta löytyy arkkuhautapaikkoja ja tuhkan sirottelualue. Hautausmailta löytyy myös uskonnollisesti neutraali hauta-alue, jonne vainaja voidaan haudata pyydettäessä. Hautaamisen kustannukset vaihtelevat hautaustavasta riippuen. Myös eri seurakunnilla voi olla erilaisia veloituksia hautaamiseen liittyen. Hautausavustusta on mahdollista hakea kunnan sosiaalitoimesta. Hautaamiseen liittyvät hankinnat ovat muun muassa arkku tai uurna, hautapaikka sekä hautaamiseen ja hautapaikan ylläpitämiseen liittyvät palvelut.