[ivcs]
Type: article
Parent page: Kristinusko ja luterilaisuus
[/ivcs]
Suomen suurin uskonnollinen yhdistys, evankelisluterilainen kirkko, edustaa luterilaisuutta. Luterilaisuus on kristinuskon protestanttinen suuntaus. Se pohjautuu Martti Lutherin opetuksiin ja 1500-luvun uskonpuhdistukseen. Luterilaisuuden lisäksi muita protestanttisia suuntauksia ovat anglikaanisuus, metodismi, kalvinismi ja baptismi. Luterilaisuudella ei ole yksittäistä kirkkoa, koska se muodostuu eri alueellisista ja kansallisista kirkoista. Yksi näistä on Suomen evankelisluterilainen kirkko. Luterilaisia kirkkoja on maailmanlaajuisesti noin 140 ja kannattajia 65 miljoonaa.
Luterilaisuus
Kuten sanottu, luterilaisuus perustuu protestantismin periaatteisiin. Niihin kuuluu muun muassa Raamatun korostaminen ja ajatus siitä, että ihmisen pelastuminen riippuu armosta ja uskosta. Tämän myötä ihminen ei voi omilla teoillaan ansaita pelastusta vaan se annetaan Jumalan armosta. Vastaanottaakseen pelastuksen ihminen tarvitsee oman uskonsa. Jumalan pelastus on mahdollista saada Kristuksen ristinkuoleman vuoksi.
Luterilainen kirkko on melko kriittinen kirkollista hierarkiaa kohtaan. Kirkko nähdään uskovien yhteisönä, jossa evankeliumia julistetaan. Kirkon opeissa pappeus ymmärretään yhteiseksi kristityille. Toisin sanoen jokainen kasteen saanut kristitty on oikeutettu lähestymään Jumalaa ja esimerkiksi hoitamaan hengellisiä tehtäviä kirkossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen kristitty voisi oman valintansa mukaan hoitaa kirkolle annettuja tehtäviä. Kirkossa on erillinen pappisvirka tätä varten. Virkaan vihitään, minkä jälkeen on lupa julistaa evankeliumia ja hoitaa sakramentteja. Erityisesti juuri sakramenttien hoitaminen ja pyhät toimitukset kuuluvat vihityille papeille. Pappisvirkaan kutsuminen ja vihkiminen tapahtuu seurakunnan toimesta. Perehdymme seuraavaksi vielä tarkemmin sakramentteihin.
Sakramentit ja pyhimykset
Luterilaisuudessa on kaksi sakramenttia. Nämä ovat kaste ja ehtoollinen. Sakramentti perustuu Jumalan lupaukseen aineeseen yhdistettynä. Esimerkiksi ehtoollisessa aineena ovat ehtoollisviini ja -leipä. Kasteessa puolestaan kastevesi, jonka Jumalan sana ja siunaus ovat pyhittäneet. Aikaisemmin Luther piti sakramenttina myös rippiä. Siitä kuitenkin luovuttiin, koska rippiin ei liitty aineitta. Rippiä käytetään, kun kirkon jäsen haluaa tunnustaa syntinsä Jumalalle. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa rippi on osa yhteistä jumalanpalvelusta. Myös papin asema nähdään sakramentaalisena, koska pappi itsessään hoitaa Jumalan armon välineitä.
Pyhimykset eivät ole yhtä merkittävässä asemassa luterilaisuudessa kuin ne ovat esimerkiksi katolisuudessa. Pyhimysten olemassa olo kuitenkin tunnustetaan. Pyhät ihmiset nähdään esikuvallisina kristittyinä, joita pidetään malleina uskon sovittamisesta omaan elämään. Heitä ei kuitenkaan rukoilla, koska luterilaisuuden mukaan ihmisen nähdään olevan välittömässä suhteessa Jumalaan.